Kävin viime viikonloppuna meidän maalla toisen kerran tänä kesänä. Sieltä saa ihanaa savustettua lohta (tavallista ja pippuri- tai aurajuusto-maustettua) sekä graavattua lohta ja siikaa. Kaikki on taatusti tuoretta, toisin kuin monissa marketeissa. Kalaa myyvä, ja käsittääkseni ne valmistava, mies on kyllä hieman erikoinen. Äiti on jo ilmoittanut, ettei enää asioi miehen kanssa miehen lausahduksien vuoksi. Kala on kuitenkin niin hyvää, että tälläkin kertaa ostimme mieheltä lähes 40 eurolla savustettua- ja pippurilohta sekä graavisiikaa. Kaikki olivat suussasulavia. Tässä muutama kalamyyjän ja Äidin välillä käyty sananvaihto:
Äiti: Saisiko tuosta kalafileestä puolet?
Mies: Täällä on kaikki muu myytävänä paitsi seinät.
Äiti: Säilyykö tuo graavisiika huomiseen?
Mies: Jos siinä lukisi Pirkka, se säilyisi 10 päivää.
Harmi, etten muista muita juttuja, oikeastaan jo hieman odotan, että mitä sieltä nyt tulee. Äiti mietti myös pitäisikö hänen kysyä onko lohi kovin suolaista (joskus lohi on ollut ehkä hieman liian suolaista), pyysimme kuitenkin häntä olemaan kysymättä asiasta, sillä pelkäsimme jäävämme ilman kaloja.
Ullan Pakarin leipä on muuten ihanaa, harmi ettei sitä oikein saa täältä Helsingistä.
Maalla on myös Äidin ihania astioita, niille on siellä paremmin tilaa ja sopivat vanhaan taloon.
Kultareunaiselta Arabian lautaselta kelpaa nauttia vohveleita, mitäköhän sarjaa tämä on? Äiti ja Iskä ovat kirppis- ja huutokauppa-addikteja ja itsekin olen perinyt heiltä sen, että kauniita persoonallisia esineitä on vaikea vastustaa. Huutokaupoista voi muuten tehdä yllättävän edullisia löytöjä; tauluja, persialaisia mattoja, huonekaluja, valaisimia, astioita, koruja saa paljon halvemmalla kuin antiikkikaupoista ja laadukkaita kokopuisia huonekaluja voi saada jopa halvemmalla kuin lastulevykalusteita Ikeasta. Enää tarvitaan vain isompi asunto, jonne kaikki ihanat esineet mahtuvat.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti