torstai, 9. syyskuuta 2010

Dim sum-kurssi
















Olemme menossa Äidin kanssa työväenopiston Dim sum-kurssille ensi viikolla. En ole ikinä ollut kokkauskurssilla aikaisemmin, joten on mielenkiintoista nähdä mitä 3,5 tunnissa ehtii oppimaan. Toivottavasti kurssin opettaja on käynyt Kiinassa, jotta reseptit ovat aitoja. Yritin ilmoittautua myös intialaisten kasvisruokien kurssille mutta se ehti täyttyä. Kuvissa on suosikki dim sumejani viime talven Kiinan matkalta. Uskoisin, että alla oleva "lihapiirakka" on höyrytetty ja friteerattu, harmi etten tiedä sen nimeä. Näiden pikkupalojen syöminen puikoilla vaatii hieman taitoa, mielenkiintoista nähdä myös miten se sujuu tauon jälkeen. Tosin epäilen, että olen edellisessä elämässä ollut joskus aasialainen, sillä puikoilla syöminen on sujunut minulta aina luontevasti.


5 kommenttia:

Johanna kirjoitti...

Yksi asia mitä Suomesta kaipaan on TYÖVÄEN OPISTO. Se on loistava instituutio. Itsekin aikoinani yritin oppia saksaa ja italiaa työväenopistossa. Kävin myös jumpassa ja vieläkin muistan kuinka eturivissä pomppiessa sitten lyyhistyin täysin. Opistossa osattiin myös vaatia.

Kiinalaisesta kokkauksesta en juuri osaa sanoa. Meidän lemppari kiinalaisravintoja on tehnty konkurssin kaksi kertaa peräkkäin. Toisesta paikasta ostetaan aina cashew chicken -annos. Mun kokkailussa kiinalaista on kai metodit...

Tytär kirjoitti...

Johanna, ne kurssit vaan täyttyy tosi nopeasti kun ne on aika edullisia..mä oon muutenkin Kiina-fani..:)

Johanna kirjoitti...

Voin kuvitella, etta nama kokkauskurssit varsinkin tayttyvat nopeasti. Vesi kielella jo odottelen postausta tasta aiheesta.

Pidan kiinalaisesta ruuasta, mutta suurin piirtein ankan rapylan kohdalla menee raja. Keitot myos ovat mielenkiintoisia, mutta en niita kovin usein kokeile.

Suomessasahn usein tarjotaan kiinalaisessa ravintolassa jalkkariksi friteerattua banaania. En ole kovin usein tahan muualla tormannyt.

Tytär kirjoitti...

En ole Kiinassa ikinä tainnut syödä ravintolassa jälkiruokaa..en edes tiedä onko menussa friteerattua banaania kun se tilaushetki on siellä usein hieman stressaava kun tarjoilija seisoo vieressä lähes koko sen ajan kun selaat sitä paksua ruokalistaa joka on ehkä pelkästään kiinaksi (kuvien perusteella tehdään päätökset)..en mäkään ollut kovin ihastunut siihen suoliruokaan mitä siellä vahingossa söin...:D Suomessa en ole saanut sellaista kiinalaista ruokaa mitä Pekingissä sain. Siellä oli älyttömän hyvät ruoat!

Johanna kirjoitti...

Olen alkanut syvasti epailla, etta friteeratut banaanit ovatkin suomalainen kiinalainen ruoka. Kiinassa en ole viela kaynyt, mutta olen kuullut etta ruuat ovat herkullisia, merenelavat varsinkin.