maanantai, 21. helmikuuta 2011

Roiskeläppä 30 vuotta!


Myönnän, syön pari kertaa vuodessa Saarioisten roiskeläppä-pizzaa, sitä jauheliha-versiota. Mitään muita eineksiä en oikeastaan syö. Totuin roiskeläpän makuun jo ala-asteella. kun söin sitä kylmänä laskettelureissuilla. Nykyään paistan roiskeläpän pannulla miedolla lämmöllä niin, että se lämpenee ja pohjasta tulee rapea. Mikroon sitä ei missään tapauksessa saa laittaa. Hyvää, erityisesti jos on vähän dagen efter-olo!

4 kommenttia:

Tupu kirjoitti...

Pakko minunkin on tunnustaa. Perjantaisin meillä lapset saa tälläiset pitsat iltapalaksi, ne kun tykkäävät jauhelihapitsasta.
Kiitos kun tulitte lukijakseni.

Tytär kirjoitti...

Kiitos itselles Tupu linkityksestä! Ajattele jos sun lapset syö näitä pitsoja vielä 30 vuoden päästä! :D

Nelli kirjoitti...

Ensivisiitillä. Ihana ohje suklaa/vaahtokarkit, kokeilen. Etsin uusia ruokablogeja joista saa vähän erilaista vinkkiä keittiöön.
Tuo pitsa on tosi pahaa mun mielestä. Olen slaissin siitä ottanut ja heitin roskiin. Pitsa uppoaa kyllä muuuten kun on oikeista aineksista tehty.
Jotkut valmispitsat on kyllä ihan hyviä.

Tytär kirjoitti...

Kiva että kävit Nelli! Toi on ihan oma lajinsa toi roiskeläppä, siihen pitää varmaan totuttautua lapsesta asti. ;) Mä en taas muista valmispitsoista oikein tykkää..