Muru oli hyvä kokemus. Varsinaisia ruokalistoja Murussa ei ole, vaan henkilökunta kertoo vaihtoehdot (menu on liitutaululla seinällä mutta tuolloin siitä ei saanut selvää). Vaihtoehtoja ei ole montaa, mikä on hyvä asia, sillä silloin voi olettaa että käytetään hyviä kauden raaka-aineita. Toki jos on kovin rajoittunut syömistensä suhteen, eikä halua kokeilla uusia juttuja ei Muru ehkä ole paras vaihtoehto. Söimme kaksi ruokalajia 33 eurolla ja neljä (alkuruoka, pääruoka, juustot ja jälkiruoka) olisi maksanut 44 euroa. Tulin niin täyteen alkuruoaksi syömästäni bouillabaissesta ja villisika-pääruoasta, että jälkiruokien kanssa olisi harmi kyllä tehnyt tiukkaa.
Bouillabaisse oli mielestäni hyvä, joskin siinä oli joku erikoinen pitkä parsan näköinen simpukka (en muista enää nimeä), jota oli vaikea syödä. Keitto tuotiin dramaattisesti pöytään saatesanoilla "täydellinen bouillabaisse", kaverin mielestä Soppakeittiön bouillabaisse on kuitenkin parempaa. Itse olin tyytyväinen alkuruokaan. Maalaisleipä ja sen kanssa tarjottu ankanrasva olivat myös erittäin hyviä. Pääruoaksi tilasin villisikaa kahdella tapaa. Annoksessa oli täydellisesti paistettua villisian sisäfileetä sekä villisika confit talvikurpitsapyreen, vihreiden papujen ja tumman kastikkeen kera. Söin villisikaa ensimmäistä kertaa ja yllätyin positiivisesti, meille kerrottiin myös mistäpäin Suomea villisika tulee. Meitä palveli innostuneesti ja lämpimästi kaksi neljästä omistajasta ja lisäksi vielä naistarjoilija. Murussa saakin ammattitaitoiset suositukset niin viinin kuin ruoankin suhteen eli asiakkaan osaksi jää oikeastaan vain istua (ajoissa varattuun) pöytään ja nauttia. Tilassa kaikuu ja kun vielä vieressä pidettiin viinikoulua tuntui meteli hieman liian kovalta, mutta toisaalta kai se kuuluukin paikan konseptiin että elämää on. Tuonne täytyy päästä uudelleen ja sitä ennen paastoan, jotta jaksan syödä kaikki neljä ruokaa!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti